{"id":24,"date":"2011-05-29T20:55:48","date_gmt":"2011-05-29T17:55:48","guid":{"rendered":"http:\/\/www.launostenkartano.com\/tarina\/?page_id=24"},"modified":"2016-05-16T14:45:47","modified_gmt":"2016-05-16T11:45:47","slug":"historia","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/www.launostenkartano.com\/?page_id=24","title":{"rendered":"Tilan historia"},"content":{"rendered":"
Seuraava teksti on Pekka Aarnion kirjoitelma Kartanon historiasta aina 1500-luvulta nykyhetkeen. Kirjoitelma perustuu Pekka Aarnion omiin muistiinpanoihin sek\u00e4 Aatos Alhaisen teokseen (toimitus): Kartanokulttuurista nykyaikaan. Kormun-Launosten kyl\u00e4kirja, 1997. <\/em><\/h6>\n

Kartanon synty\u00e4 edelt\u00e4neet tapahtumat<\/h3>\n

\"PehtoorintieBryniel Gudmundsson Sm\u00e5l\u00e4nning, Hans Kungliga Majest\u00e4ts trotj\u00e4nare, toimi Virossa voutina jo vuonna 1568, eik\u00e4 huonosti asioita hoitanutkaan, koska sai kuningas Juhana III:lta aatelisarvon 18.6.1575. H\u00e4n saapui Suomeen kreivi Axel Leijonhufvudin kanssa ja sai vuonna 1578 l\u00e4\u00e4nityksen\u00e4 20 tynnyri\u00e4 ruista vuosittain Raaseporin l\u00e4\u00e4nist\u00e4. Historiankirjat kertovat, ett\u00e4 h\u00e4n muutti takaisin Ruotsiin 13.5.1589 ”t\u00e4rkeiss\u00e4 teht\u00e4viss\u00e4”, eik\u00e4 h\u00e4nest\u00e4 t\u00e4m\u00e4n j\u00e4lkeen ole sen enemp\u00e4\u00e4 puhuttu. H\u00e4nell\u00e4 oli kuitenkin poika, J\u00f6ran Brynielsson, joka otti k\u00e4ytt\u00f6\u00f6ns\u00e4 komeammalta kalskahtavan nimen Brunow, ja joka matkusti vuonna 1610 Turkuun taskussaan sotamarsalkka Jakob De la Gardien suosituskirje.<\/p>\n

Tuolloin, 1500-luvun loppupuolella, elettiin Suomessa ankeita aikoja. Ruotsi-Suomen kuningas Juhana III oli ollut riidanhaluinen hallitsija, joka k\u00e4vi sotia v\u00e4h\u00e4n joka kulmalla, yhten\u00e4 niist\u00e4 sotaa Ven\u00e4j\u00e4\u00e4 vastaan. Juhana III:n kuoltua nousi valtaistuimelle h\u00e4nen poikansa Sigismund, joka ei kuitenkaan nauttinut kansansa jakamatonta suosiota, koska h\u00e4net oli jo aikaisemmin kruunattu Puolan kuninkaaksi, Puolan, jota yleisesti pidettiin uhkana Ruotsille.<\/p>\n

Sota Ven\u00e4j\u00e4\u00e4 vastaan p\u00e4\u00e4ttyi lopulta T\u00e4yssin\u00e4n rauhaan vuonna 1595 ja siirryttiin nuijasotaan, jonka on katsottu olleen sotarasituksien n\u00e4\u00e4nnytt\u00e4m\u00e4n talonpoikaiss\u00e4\u00e4dyn yritys parantaa asemiaan. Sigismund kukisti nuijasotivat talonpojat, mutta menetti siin\u00e4 sivussa vallan Kaarle IX:lle. Kaarle-kuningas aloitti uuden sodan Ven\u00e4j\u00e4\u00e4 vastaan vuonna 1608 ja kun viel\u00e4 tanskalaisetkin hy\u00f6kk\u00e4siv\u00e4t Ruotsin kimppuun vuonna 1611, sai h\u00e4nen samana vuonna valtaistuimelle noussut poikansa, Kustaa II Adolf perinn\u00f6ksi per\u00e4ti kolme sotaa, Puolaa, Ven\u00e4j\u00e4\u00e4 ja Tanskaa vastaan. Kustaalla oli k\u00e4det t\u00e4ynn\u00e4 t\u00f6it\u00e4 tanskalaisten ja puolalaisten kanssa, joten Ven\u00e4j\u00e4n rintamalle ei paljoakaan resursseja liiennyt. Onneksi Laatokalla oli linnoitus ja vahva laivasto, joita komensi G\u00f6ran Brynielsson Brunow. Laatokan laivasto antoi ven\u00e4l\u00e4isille riitt\u00e4v\u00e4sti tekemist\u00e4 siihen asti, ett\u00e4 Tanskan kanssa saatiin solmituksi rauha vuonna l6l3 ja voimat saatettiin keskitt\u00e4\u00e4 it\u00e4\u00e4n.<\/p>\n

1600-luku. Kustaa II Adolf palkitsi Brunowin – Kartanon synty<\/h3>\n

\"\"<\/a>Kustaa II Adolf oli Brunow’n saavutuksista niin mieliss\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 my\u00f6nsi t\u00e4lle jo samana vuonna, tarkemmin sanottuna 30.7.1613 ”f\u00f6r sin trogna tj\u00e4nst” – uskollisesta palvelusta – r\u00e4lssitilan etel\u00e4isest\u00e4 H\u00e4meest\u00e4, johon kuului mm. Irjala ja Sauvala Janakkalassa, sek\u00e4 Kartano ja lukuisia pienempi\u00e4 tiloja Lopella, sek\u00e4 my\u00f6hemmin (vuonna 1640) Rehakka Janakkalassa. Kun Ven\u00e4j\u00e4n kanssa oli tehty Stolbovan rauha vuonna l6l7, nimitti Kustaa II Adolf G\u00f6ran Brunow’n Laatokan amiraaliksi. Brunow oli t\u00e4ll\u00f6in jo riitt\u00e4v\u00e4sti palvellut ja saattoi j\u00e4tt\u00e4\u00e4 sotimisen nuoremmille elellen itse tyytyv\u00e4isen\u00e4 Irjalan kartanossaan.<\/p>\n

G\u00f6ran Brunow’n vanhin poika, Carl peri is\u00e4lt\u00e4\u00e4n Irjalan ja Kartanon r\u00e4lssitilat, palveli kuningasta ansiokkaasti yleten aina ratsumestariksi asti, mutta kaatui Lundin taistelussa 4.12.1676, j\u00e4tt\u00e4en Irjalan ja Kartanon pojalleen Gustav Adolf Brunow’lle. Kartano muuttui 1600-luvulla useaan kertaan r\u00e4lssitilasta s\u00e4teritilaksi, s\u00e4teritilasta rustholliksi, erivapaudet peruutettiin ja sitten taas palautettiin. Vuonna 1690 siit\u00e4 muodostettiin Sepp\u00e4l\u00e4n s\u00e4teriratsutila.<\/p>\n

Gustav Adolf oli p\u00e4\u00e4tt\u00e4nyt n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 olevansa is\u00e4ns\u00e4 arvoinen poika. H\u00e4n palveli Suomessa useassa eri ratsuv\u00e4kirykmentiss\u00e4 yleten h\u00e4nkin ratsumestariksi, ennenkuin kaatui Gemauerthoffin taistelussa Saksassa 16.7.1705. H\u00e4net, kuten is\u00e4ns\u00e4kin on haudattu Janakkalan kirkon lattian alle ja h\u00e4nen puusta veistetty aatelisvaakunansa riippuu Janakkalan kirkon sein\u00e4ll\u00e4. Toki Gustav Adolf oli ehtinyt lomillaan menn\u00e4 naimisiin, jopa kahdestikin ja saattaa maailmaan ensimm\u00e4isest\u00e4 avioliitosta viisi lasta ja toisesta kolme.<\/p>\n

Sepp\u00e4l\u00e4n peri is\u00e4ns\u00e4 j\u00e4lkeen vanhin pojista Gustav Reinhold Brunow. Nuoremmalle veljelle Carl Andersille lohkaistiin Sepp\u00e4l\u00e4st\u00e4 M\u00e4kil\u00e4n tila, josta muodostui nykyisen Santam\u00e4en kantatila. Gustav Reinhold antautui h\u00e4nkin sotilasuralle, mutta piti varmaankin parempaa huolta turvallisuudestaan kuin is\u00e4ns\u00e4, koska saavutti vain luutnantin arvon ja kuoli rauhallisesti Sepp\u00e4l\u00e4ss\u00e4 24.4.1745. H\u00e4n oli saanut naimakauppansa perusteella haltuunsa Toppolan tilan S\u00e4\u00e4ksm\u00e4ell\u00e4, jota h\u00e4nen ainoa poikansa j\u00e4i is\u00e4nn\u00f6im\u00e4\u00e4n.<\/p>\n

1700-luku. Alfthan<\/h3>\n

Gustav Reinhold Brunow’n tyt\u00e4r Eva Magdalena meni naimisiin sotatuomari Harald Alfthanin kanssa ja n\u00e4in muuttui Kartanon omistavan suvun nimi ensimm\u00e4isen kerran. Heid\u00e4n ainoa lapsensa Gustaf Haraldinpoika syntyi 16.6.1746 ja opiskeli Turussa lakia, toimien mm. Turun hovioikeuden notaarina vuodesta 1774. H\u00e4n oli kahdesti naimisissa, ensimm\u00e4isen avioliiton ollessa lapseton. Toisesta avioliitosta Lovisa Nymanin kanssa syntyi 15.7.1788 my\u00f6s ainoana lapsena Gustaf Gustavinpoika Alfthan, joka ei ollut niink\u00e4\u00e4n kiinnostunut sotimisesta, vaikka osallistuikin vuoden 1808 sotaan kersanttina, vaan viljeli Kartanon tiluksia puolisonsa Ullrica Lindqvistin kanssa saaden per\u00e4ti kahdeksan lasta, joista kolme kuitenkin kuoli suhteellisen nuorina.<\/p>\n

Vanhin h\u00e4nen pojistaan, Gustaf, ei ollut kiinnostunut maatilanpidosta, sill\u00e4 silloisen tavan mukaan h\u00e4nen olisi ollut maksettava sisaruksilleen perint\u00f6osuus Kartanosta, vaan antautui sotilasuralle palvellen nuhteettomasti Suomen tarkk’ampujapataljoonassa ensin kortteerimestarinkirjurina ja sitten pataljoonankirjurina saaden kaksi hihanauhaa 12 vuoden nuhteettomasta palveluksesta, otti eron armeijasta ja muutti Hausj\u00e4rveUe viljelem\u00e4\u00e4n Paakkolan tilaa. Gustaf Alfthanin kuollessa 1851 ei taloon n\u00e4in ollen j\u00e4\u00e4nyt kuin naimattomia tytt\u00e4ri\u00e4.<\/p>\n

Gustaf Alfthan oli ennen kuolemaansa pannut vireille omistamansa tilan nimen muuttamisen. H\u00e4nen leskens\u00e4 Ullrica Alfthan jatkoi prosessia mainiten mm. ett\u00e4 kun resoluutiossa 30. kes\u00e4kuuta 1825 tilan nimen on selvitetty olevan Launoisten S\u00e4teri ja sit\u00e4 kutsutaan Sepp\u00e4l\u00e4ksi, h\u00e4n toivoisi edesmenneen miehens\u00e4 tavoin, ett\u00e4 k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n voitaisiin ottaa vanha nimi Kartano. Tuohon aikaankin n\u00e4kyy aikaa kuluneen asioiden k\u00e4sittelyss\u00e4, sill\u00e4 my\u00f6nteinen p\u00e4\u00e4t\u00f6s Kartano-nimen uudelleen k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n otosta on tehty 18. maaliskuuta 1857 ja se on ehtinyt kuulutukseen Lopella 22.11.1857. Siihen aikaan toimi Kyt\u00e4j\u00e4ll\u00e4 kreivi Armfeltin tilustenhoitajana Mustialan maatalousoppilaitoksen (Mustiala Landtbruks Institut) vuonna 1842 k\u00e4ynyt Johan Josef Tenl\u00e9n, joka menty\u00e4\u00e4n naimisiin toiseksi vanhimman tytt\u00e4ren, Amalia Charlotta Alfthanin kanssa suostui ottamaan Kartanon haltuunsa ja maksamaan lakis\u00e4\u00e4teiset maksut vaimonsa sisaruksille. T\u00e4ll\u00f6in muuttui Kartanon omistavan suvun nimi toisen kerran.<\/p>\n

Amalia Charlotta sairastui lavantautiin ja kuoli vuonna 1867 suuren lavantautiepidemian uhrina, ja kaksi vuotta my\u00f6hemmin solmi Johan Josef avioliiton Amalia-vainaan nuoremman sisaren Amanda Olivia Alfthanin kanssa.<\/p>\n

1800-luvun loppu. Tenl\u00e9n<\/h3>\n

Johan Josef Tenl\u00e9n kehitteli maanviljelyst\u00e4 muuttaen niittyj\u00e4 pelloksi ja perustaen mittavan puutarhan,jossa parhaimmillaan oli 250 omenapuuta, parikymment\u00e4 p\u00e4\u00e4ryn\u00e4puuta ja tietysti humalisto. H\u00e4nell\u00e4 oli tapana erityisen maukkaan omenan sy\u00f6ty\u00e4\u00e4n pist\u00e4\u00e4 siemenet taskuunsa ja kylv\u00e4\u00e4 ne puutarhaan. Uuden taimen tehdess\u00e4 ensimm\u00e4iset hedelm\u00e4ns\u00e4 sai se j\u00e4\u00e4d\u00e4 kasvamaan, jos maku oli hyv\u00e4. Muussa tapauksessa se pantiin armotta poikki. Juuri h\u00e4n istutti 1870-luvulla talon ohi kulkevan maantien varteen kujan, p\u00e4\u00e4rakennuksen kohdalle jalavaa, vaahteraa ja pihlajaa, sitten kuusta ja lopuksi aina Kyl\u00e4np\u00e4\u00e4n m\u00e4elle asti koivua.<\/p>\n

H\u00e4nen kaukon\u00e4k\u00f6isyytt\u00e4\u00e4n osoittaa se, ett\u00e4 puut istutettiin niin kauaksi tiest\u00e4, ett\u00e4 viel\u00e4 1960-luvun alussa Kartanon ohi kulkenut valtatie No 3 Helsingist\u00e4 Vaasaan mahtui hyvin kujapuiden v\u00e4liin, ja vasta vuonna 1993 toteutetun tieoikaisun vuoksi jouduttiin toisen puolen kujakoivut kaatamaan. Kuusikujaa koetteli parikin onnettomuutta, ensimm\u00e4inen jo ennen vuosisadan vaihdetta, kun talon sonni p\u00e4\u00e4si karkuun navetasta ja kiskoi vapaudestaan riemastuneena juurineen maasta toistakymment\u00e4 kujakuusta, jotka sitten korvattiin koivuilla. Toinen koettelemus tapahtui 1950-luvun alussa, kun tieliikenneasetus m\u00e4\u00e4r\u00e4si kuorma-autojen pakoputket suunnattavaksi yl\u00f6sp\u00e4in. Sen aikaisten dieselmoottoreiden sylkem\u00e4 \u00f6ljyinen savu tukahdutti osan kuusista. Koivut selvisiv\u00e4t hyvin, koska ne vaihtavat lehtens\u00e4 joka vuosi, mutta kuuset k\u00e4rsiv\u00e4t, koska pit\u00e4v\u00e4t samoja neulasia viisikin vuotta.<\/p>\n

Johan Josef Tenl\u00e9n oli, kuten sanottu, korkean tason maatalousammattilainen, Mustialan ensimm\u00e4isi\u00e4 opiskelijoita ja toiminut maatalouden uudistajana tunnetun kreivi Armfeltin tilanhoitajana. Niinp\u00e4 h\u00e4n l\u00e4hetti my\u00f6s poikansa Arturin Mustialaan, joka tuolloin edusti alansa ehdotonta huippua maatalousoppilaitoksena. Kun h\u00e4n sitten vuonna 1894 kuoli, saattoi h\u00e4n sulkea silm\u00e4ns\u00e4 tietoisena siit\u00e4, ett\u00e4 tila j\u00e4isi taitaviin k\u00e4siin. Kun viel\u00e4 naapurikartanon, Santam\u00e4en omistaja H.G.Brander oli taitava talousmies ja rautainen teollisuusammattilainen, kehittyi Launosten maatalous huimaa vauhtia. Pellot salaojitettiin vuosisadan vaihteessa ja viljelymenetelmi\u00e4 kehitettiin.<\/p>\n

Osoituksena silloisesta tiet\u00e4myksen tasosta on se, ett\u00e4 Kartanon peltojen riukusalaojitusj\u00e4rjestelm\u00e4 toimii t\u00e4ysin viel\u00e4 nykyisinkin. Santam\u00e4en pellot on salaojitettu uudelleen, koska niiss\u00e4 oli k\u00e4ytetty Kesij\u00e4rven sahan j\u00e4terimoja, kun Kartanon salaojat olivat, ja ovat siis viel\u00e4kin tehty kuorimattomista pihlaja- ja lepp\u00e4riu’uista, jotka tuntuvat kest\u00e4v\u00e4n ikuisesti lahoamatta. Vuonna 1902 oli Kartano 1000 hehtaarin laajuinen, josta viljeltyn\u00e4 250 hehtaaria Oinaalan r\u00e4lssitila mukaanluettuna. Torppia oli 10 ja palkattua ty\u00f6v\u00e4ke\u00e4 viisi renki\u00e4 ja nelj\u00e4 piikaa. Tilakeskukseen kuului nykyinen vuonna 1879 rakennettu p\u00e4\u00e4rakennus, v\u00e4enrakennus, talli tallimiehen asuntoineen, navetta, halkovaja, kaluvaja, paja, kolme jyv\u00e4miehen asuntoa, hein\u00e4lato, olkilato sek\u00e4 erikoisuutena kaksikerroksinen luhtiaitta, jonka toisessa p\u00e4\u00e4ss\u00e4 oli vellikello ja toisessa, maantien puoleisessa p\u00e4\u00e4ss\u00e4 torni. Tornissa oli maantielle p\u00e4in aikaa n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4 punnuskello, josta kyl\u00e4l\u00e4isetkin saattoivat n\u00e4hd\u00e4, miten kiireesti oli ajettava ettei my\u00f6h\u00e4styisi kirkonmenoista. Aitta valitettavasti paloi maan tasalle 1930-luvulla ja sen mukana tuhoutuivat mm. kupariset viinapannut, joilla aikanaan oli keitetty ty\u00f6v\u00e4en luontaisetuihin kuuluneet paloviina-annokset sek\u00e4 k\u00e4sikivet, joilla viel\u00e4 silloin t\u00e4ll\u00f6in oli jauhettu aitoja uutispuurojauhoja. Tallissa oli kymmenen hevosta, karjaa oli 40 lehm\u00e4\u00e4, 8 vasikkaa, 5 mullikkaa, lis\u00e4ksi parikymment\u00e4 kanaa ja viisi sikaa.<\/p>\n

1900-luvun alku. Tenl\u00e9n ottaa nimen Launo<\/h3>\n

1900-luvun alkupuolella kehittynyt voimakas is\u00e4nmaallinen liike aiheutti sen, ett\u00e4 suuri joukko ruotsin- ja latinankielisi\u00e4 sukunimi\u00e4 suomalaistettiin. N\u00e4in my\u00f6s Josef Artur Tenl\u00e9n muutti nimens\u00e4 Artturi Launoksi. Samoihin aikoihin h\u00e4n tutustui Helsingiss\u00e4 kemiaa opiskelevaan, Kuhmoisissa sijaitsevan Hukin kartanon tytt\u00e4reen Helmi Maria Hukkiseen, jonka kanssa meni naimisiin 2.7.1907.<\/p>\n

Tila kehittyi nyt hyv\u00e4\u00e4 vauhtia ja konekantaakin oli vuosisadan alkupuolella jo melkoisesti. Vuonna 1915 tehdyn omaisuusluettelon mukaan Kartanossa oli lokomobiili, puintikone, jauhomylly, sirkkeli, viskuri, lajittelija, rivikylv\u00f6kone, hein\u00e4nsiemenkylv\u00f6kone, nauriinsiemenenkylv\u00f6kone, kaksi niittokonetta, kaksi hevosharavaa, juurikasvien hienontaja, silppukone, paalauskone, vesipumppu ja perunannostokone. Vesipumppua tarvittiin nostamaan vett\u00e4 kaivosta navetan ylisille muurattuun s\u00e4ili\u00f6\u00f6n, josta painevett\u00e4 saatiin karjakeitti\u00f6\u00f6n sek\u00e4 p\u00e4\u00e4rakennuksen keitti\u00f6\u00f6n ja kylpyhuoneeseen.<\/p>\n

Artturi ja Helmi Launolle syntyi kolme tyt\u00e4rt\u00e4 ja yksi poika, joka kuitenkin menehtyi tohtori Arvo Ylp\u00f6n ponnisteluista huolimatta selk\u00e4rankaan iskeneeseen tuberkuloosiin nelj\u00e4n vuoden i\u00e4ss\u00e4. N\u00e4inollen Artturi Launon kuoltua vuonna 1924 j\u00e4i Kartanoa hoitamaan h\u00e4nen leskens\u00e4 Helmi Launo, jonka johdolla tilaa edelleen kehitettiin. 30-luvulla hankittiin Farmall 14-merkkinen traktori, joka veti hinattavaa kaksisiipist\u00e4 auraa ja neliakselista lapiorulla\u00e4est\u00e4. Vilja leikattiin elonleikkuukoneella ja puimalassa oli Siro n:o 2-puimakoneen lis\u00e4ksi halkaisusirkkeli, kotitarvemylly, viljankuivuri ja p\u00e4reh\u00f6yl\u00e4.<\/p>\n

1900-luvun loppu. Aarnio<\/h3>\n

Koska Helmi Launo ei silloisen lain mukaan perinyt muuta kuin puolet irtaimistosta, jaettiin tila kolmelle tytt\u00e4relle tasaosin. Jako tapahtui tuossa vaiheessa kuitenkin vain paperilla, eik\u00e4 jako-osuuksien rajoja m\u00e4\u00e4ritelty. My\u00f6hemmin vanhin tytt\u00e4rist\u00e4 myi osuutensa \u00e4idilleen, jolloin Helmi Launo tuli yhden kolmanneksen omistajaksi. Keskimm\u00e4inen Kartanon tytt\u00e4rist\u00e4, Kirsti Annikki, meni vuonna 1930 naimisiin Lopen rovastin, l\u00e4\u00e4ninrovasti Emil Ferdinand Aarnion vanhimman pojan Aulis Emilin kanssa. Nuoripari muutti Turkuun, jossa heille syntyi tyt\u00e4r Kirsti Inkeri ja poika Arto Pekka. Vouti Salmisen j\u00e4\u00e4ty\u00e4 el\u00e4kkeelle toimi etumiehen\u00e4 Jalmari Anttila, jonka juurevan olemuksen monet varmasti viel\u00e4 muistavat. Muonamiehin\u00e4 olivat ainakin Tamminen, Vienonen, Oiva Eklund, ”per\u00e4mies” Matti Anttila, puumies Auranen ja pajan valtiaaksi Karjalasta tullut Veikko Kaasalainen, joka naimisiin menty\u00e4\u00e4n harjoitti sep\u00e4n ammattia omassa pajassaan (Apaja) kansakoulun vieress\u00e4.<\/p>\n

Sotien j\u00e4lkeen toteutettu pika-asutus lohkaisi tilan pinta-alasta yli 50%. J\u00e4ljelle j\u00e4\u00e4nyt osa k\u00e4sitti 55 ha viljelty\u00e4 ja n. 300 ha mets\u00e4\u00e4. Vuonna 1957 muutti Kirsti Aarnio \u00e4itins\u00e4 pyynn\u00f6st\u00e4 Turusta Kartanoon ottaen vastuun tilanhoidosta, koska silloin 73-vuotias Helmi Launo katsoi olevansa siihen jo liian vanha. T\u00e4ll\u00f6in toteutettiin tilan jako my\u00f6s kartalla, nyt kuitenkin kolmeen yht\u00e4 suureen maatalousosaan, Kartano, Oinaala ja Mahlam\u00e4ki sek\u00e4 nelj\u00e4nneksi yhteisomistukseen j\u00e4\u00e4v\u00e4 Yhteiskartano, johon talouskeskuksen lis\u00e4ksi sis\u00e4llytettiin erin\u00e4isi\u00e4 tonttialueita kyl\u00e4n l\u00e4heisyydess\u00e4. Jako tapahtui ilman suurempia puheita; Helmi Launo halusi nimiins\u00e4 Oinaalan, koska se h\u00e4nen j\u00e4lkeens\u00e4 olisi helppo joko jakaa tasan Kartanon ja Mahlam\u00e4en kesken tai liitt\u00e4\u00e4 jompaan kumpaan. Nuorin tyt\u00e4r, hammasl\u00e4\u00e4k\u00e4ri Mia Launo otti Mahlam\u00e4en ja kumpikin oli sit\u00e4 mielt\u00e4, ett\u00e4 Kartano sopi Kirsti Aarniolle, joka hoiti tilaa. N\u00e4in vaihtui Kartanon omistavan suvun nimi kolmannen kerran.<\/p>\n

Helmi Launon kuoltua jaettiin Yhteiskartano perillisten kesken, jolloin talouskeskus p\u00e4\u00e4rakennuksineen liitettiin kantatilaan osin hyvinkin myrskyisten olosuhteiden vallitessa. T\u00e4ss\u00e4 yhteydess\u00e4 menetti Kartano valitettavasti miltei koko historiallisen irtaimistonsa ja vanhimman osan kirjastostaan. My\u00f6sk\u00e4\u00e4n suurtilasta ei ole en\u00e4\u00e4 aihetta puhua, sill\u00e4 kantatilan viljelysala on kutistunut alle kahteenkymmeneen hehtaariin. T\u00e4m\u00e4n kokoisen tilan pito ei ollut en\u00e4\u00e4 taloudellisesti kannattavaa, mutta l\u00e4hes nelj\u00e4nsadan vuoden perinteet velvoittavat my\u00f6s nykyisi\u00e4 ja tulevia sukupolvia s\u00e4ilytt\u00e4m\u00e4\u00e4n sukutilaviirin Kartanon katonharjalla.<\/p>\n

\"\"<\/a>Vuonna 1974 muutti Kirsti Aarnion poika Pekka \u00e4itins\u00e4 avuksi vaimonsa Paula o.s. Panulan ja tytt\u00e4riens\u00e4 Outin ja Virpin kanssa ”pytinkiin”, eli pehtoorin taloon. Vuotta my\u00f6hemmin heille syntyi Juho-poika.<\/p>\n

2000-luvun alku. Launosten Kartano Oy<\/h3>\n

Uudelle vuosituhannelle tultaessa Kartanon toiminta on vakiintunut rauhalliseen asumiseen peltojen ollessa vuokralla. Pekka Aarnio ja siskonsa Inkeri asuttavat p\u00e4\u00e4rakennuksen alakertaa, ja Juho \u201dPekanpoika\u201d Aarnio Outi-vaimoineen yl\u00e4kertaa. Pihan toisella puolella Outi \u201dPekantyt\u00e4r\u201d Lyytik\u00e4inen asuttaa miehens\u00e4 Hannun ja perheens\u00e4 kanssa \u201dpytinki\u00e4\u201d eli pehtoorin asuntoa. Pari vuotta my\u00f6hemmin Juho rakensi Kartanon maille Launosten kyl\u00e4n laitaan omakotitalon, jossa nykyisinkin asuu perheineen.<\/p>\n

Toisaalla Virpi \u201dPekantyt\u00e4r\u201d Aarnio p\u00e4\u00e4tyi naimisiin pitk\u00e4llisen seurustelun j\u00e4lkeen Janne Jouttelan kanssa, ja pari osti omakotitalon Orivedelt\u00e4. Syksyll\u00e4 2006 Janne kehoitti vaimoaan tutkimaan Suomen \u201dkarvalehm\u00e4tilannetta\u201d, ja t\u00e4m\u00e4n tuloksena saapui uuden vuoden p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 2007 tontille ensimm\u00e4iset kolme hiehoa.<\/p>\n

Vaikka Oriveden tilallakin oli k\u00e4ytett\u00e4viss\u00e4 useita hehtaareita laitumia, k\u00e4vi pian selv\u00e4ksi, ett\u00e4 el\u00e4inm\u00e4\u00e4r\u00e4n lis\u00e4\u00e4miseksi on saatava enemm\u00e4n peltoja. Koska Launosissa sopivat resurssit olivat jo valmiina, ja Kartanon toiminnan elvytt\u00e4minen oli kaikkien mieleen, p\u00e4\u00e4ttiv\u00e4t Jouttelat muuttaa Kartanoon syksyll\u00e4 2008.<\/p>\n

Koska Kartanolla on mahdollisuuksia kehitty\u00e4 hyvin monimuotoiseksi toimintakeskukseksi, jossa jokaisen vahvuuksia voidaan hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4, perustettiin toimintaa hoitamaan osakeyhti\u00f6. Toimitusjohtajana eli p\u00e4\u00e4ty\u00f6ntekij\u00e4n\u00e4 toimii Virpi Jouttela, jonka ensisijaisella vastuulla ovat lehm\u00e4t ja hevoset, sek\u00e4 laitumet. Janne hoitelee teknist\u00e4 yll\u00e4pitoa ja kehitysty\u00f6t\u00e4. Juho Aarnion hoidossa ovat mets\u00e4nsuunnittelu sek\u00e4 kuulapyssysafarit.<\/p>\n

Kartanon tulevaisuus n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 t\u00e4n\u00e4\u00e4n hyv\u00e4lt\u00e4. Maalla voi k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 maalaisj\u00e4rke\u00e4 hyvill\u00e4 mielin, ja kun kaikki munat eiv\u00e4t ole samassa korissa, julkisuudessa vilahtanut taantumakaan tuskin puraisee syv\u00e4lt\u00e4. Taotaan silloin, kun rauta on kuumaa, kulttuurihistoriaa unohtamatta.<\/p>\n

Launosissa 2009<\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Seuraava teksti on Pekka Aarnion kirjoitelma Kartanon historiasta aina 1500-luvulta nykyhetkeen. Kirjoitelma perustuu Pekka Aarnion omiin muistiinpanoihin sek\u00e4 Aatos Alhaisen teokseen (toimitus): Kartanokulttuurista nykyaikaan. Kormun-Launosten kyl\u00e4kirja, 1997. Kartanon synty\u00e4 edelt\u00e4neet tapahtumat Bryniel Gudmundsson Sm\u00e5l\u00e4nning, Hans Kungliga Majest\u00e4ts trotj\u00e4nare, toimi Virossa voutina jo vuonna 1568, eik\u00e4 huonosti asioita hoitanutkaan, koska sai kuningas Juhana III:lta aatelisarvon 18.6.1575. […]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"parent":0,"menu_order":50,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":{"footnotes":""},"class_list":["post-24","page","type-page","status-publish","hentry","post-preview"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.launostenkartano.com\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/24","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.launostenkartano.com\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.launostenkartano.com\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.launostenkartano.com\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.launostenkartano.com\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=24"}],"version-history":[{"count":11,"href":"https:\/\/www.launostenkartano.com\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/24\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":718,"href":"https:\/\/www.launostenkartano.com\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/24\/revisions\/718"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.launostenkartano.com\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=24"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}